perjantai 29. heinäkuuta 2016

Aavetaloja ja ihmiskohtaloita

Mauri Karvonen: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita
Nemo 2016, 277s.

Aavetaloja ja ihmiskohtaloita on niitä kirjoja, joita en oikeastaan saisi lukea, mutta joihin tunnen toisinaan vastustamatonta vetoa. Olen nimittäin ihan hillitön pelkuri ja kaikenlaiset kummitusjutut jäävät kiusaamaan minua pitkiksi ajoiksi. Silti jokin kummitustarinoissa kiehtoo ja jos kerran on pakko niitä lukea, parempi lukea kesällä kun pimeys ei ole jatkuvasti vähintään nurkan takana.

Tähän kirjaan Mauri Karvonen on koonnut koko joukon kertomuksia kohtaamisista kummitusten tai muiden erikoisten ilmiöiden kanssa. Kirjan rakenne on selkeä. Kukin kirjan kahdestatoista kummituskohteesta esitellään ensin varsin perusteellisesti, minkä jälkeen seuraavat yliluonnolliset kokemukset. Tai siis ne tapahtumat, joille ei ole löydetty loogista selitystä. Uskoo ken tahtoo siis. Ja pelätköön kaikki kaltaiseni.

Karvonen esittelee muun muassa Aleksanterin teatterin, Mustion linnan, Näsilinnan, Turun linnan ja Vanajanlinnan. Taustatietoa onkin runsaasti ja välillä luetellaan entisiä asukkaita minun makuuni turhankin pikkutarkasti. Kuvia on runsaasti ja siitä tuleekin kirjalle iso plussa. Ylipäätään kirja on visuaalisesti onnistunut.

On suunnattoman harmillista, että kirja tuntuu menneen painoon tyystin ilman oikolukua. Tekstissä vilisee kirjoitusvirheitä, ylimääräisiä sanoja, puuttuvia sanoja ja vääriä taivutuksia niin paljon, että lukeminen häiriintyi aivan yhtenään.

Tekstin oikolukemattomuudesta huolimatta Aavetaloja ja ihmiskohtaloita on oikein kiehtova ja ihanan kammottava kirja, jota oli mukava lueskella auringon helottaessa pilvettömältä taivaalta.

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Katriina, Minä olen aiemmin rakastanut kauhua, sekä kirjoina että elokuvina. Mutta iän myötä olen kyllä tullut todella araksi, varsinkin kaikkien kummitusjuttujen suhteen. :)

      Poista
  2. Teos vaikuttaa mielenkiintoiselle, mutta nuo virheet eli liialliset tai puuttuvat sanat eivät saa innostumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, Niitä virheitä on kyllä todella paljon. :/ Niistä huolimatta kirja on mielenkiintoinen.

      Poista
  3. Tämä kirja olisi varmaan ihan mun juttu. Täytyypä katsella josko saisi ongittua käsiinsä. Myös kuvat kiinnostavat kovasti ellei jopa erityisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, Minusta tässä on tosiaan hyvät kuvat. Jos nyt jotain niistä nillitän, niin varsinaisten kummituskuvien puuttuminen harmitti. Jos kerran on olemassa kuvia, joissa näkyy ihmishahmoja tms. niin miksi yhtäkään niistä ei löytynyt tästä kirjasta?!

      Poista