lauantai 5. syyskuuta 2015

The Bell

Iris Murdoch: The Bell
BBC Audiobooks 2000/2010
12h 45min
Read by Miriam Margolyes

Äänikirjarintamalla on ollut kesän ajan varsin hiljaista. Alkuvuodesta hyvin vauhtiin lähtenyt kävelyharrastus jäi kesän alussa elämän viskomien kapuloiden jalkoihin, eikä uusi liikkeelle lähteminen ole ollut helppoa.

Mutta jos olenkin kävellyt vähemmän ja harvemmin, on kuulokkeista löytynyt todella laadukasta kuunneltavaa. Iris Murdochista kiinnostuin kauan, kauan sitten Pekan kirjailijaesittelyn myötä. Murdochia on kerääntynyt omaan hyllyyn ihan perinteisinä kirjoina, mutta The Bell valikoitui ensituttavuudeksi siksi, että se oli kirjaston ainoa Murdoch-äänikirja.

The Bell alkaa todella vahvasti. Dora Greenfield on päättänyt palata takaisin aviomiehensä luo. Ei rakkaudesta, vaan pelosta. Aviomies on ottanut vastaan tutkimustyön Gloucestershiressä sijaitsevan nunnaluostarin viereisestä maallikkoyhteisöstä. Yhteisö on ensinäkemältä hyvinkin hurskas, mutta vähitellen lähes jokaisesta heistä paljastuu maallisempia puolia. Kaikki odottavat uutta kelloa saapuvaksi luostariin, mutta kellon saapuminen tuokin mukanaan odottamattomia tapahtumia.

Nautin tämän äänikirjan kuuntelemisesta aivan valtavasti. Ensinnäkin Murdoch on todella taitava tarinankertoja. Vaikka henkilöitä on paljon, keskeisimpiäkin noin kymmenen, tarina pysyy todella hyvin hallussa. Missään nimessä en väittäisi tätä juonivetoiseksi teokseksi, vaan minulle tarinan lumous syntyi nimenomaan ihmisistä ja heidän välisistään suhteista.

Toinen ilmiselvä etu The Bell -äänikirjalle on lukija, Miriam Margolyes. Hänellä on ihanteellinen ääni ja puheen rytmi. Vaikka miespuoliset henkilöt kuulostivat kaikki hämmentävän samalta, korvaa Margolyesin selkeä ääntäminen kaikki mahdolliset puutteet. Tämän on tarkoitus olla kehu: tuntui kuin olisin ollut englannin kuuntelukokeessa.

Pidin erityisen paljon kirjan tunnelmista ja kauniista luontokuvauksista. Negatiivisia tunteita herätti oikeastaan vain tietyt hahmot, Doran aviomies Paul etunenässä. The Bell oli vakuuttava ensitutustuminen Murdochiin. Tästä on hyvä jatkaa.

4 kommenttia:

  1. Oma Murdoch-kiinnostukseni on peräisin samasta paikasta. :) Tutustuminen vaan on vielä toteuttamatta. Meri, meri oli jo kerran kirjastosta lainassa mutta ei silloin sitten kuitenkaan ollut sen aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, Mua hykerryttää tietää, että on kaikki muut Murdochit lukematta! :D Uskallan luottaa siihen, ettei mikään niistä ole huono tai tylsä tai liian vaikea/helppo.

      Poista
  2. Jep, myös minulle Pekka on suositellut Murdochia kysellessäni kirjasuosituksia Lontooseen sijoittuvista kirjoista. :) Esikoisteos Under the Net olikin aikast hieno. Pari muutakin Murdochia on sittemmin ilmaantunut omaan hyllyyn, vielä ei ole tosin ehtinyt lukuun asti.

    Pidänpä mielessä Miriam Margolyesin. Silloin harvoin kun olen enkuksi äänikirjoja uskaltautunut lukemaan, olen huomannut, että itselläni kuuntelusta tulee ajoittain pinnistelyä. Siitäkin huolimatta, että uskaltaisin väittää sekä puhutun että ymmärretyn englantini olevan varmasti oikein hyvällä tasolla. Tottumiskysymyksiä tietysti, on aika lailla eri asia käydä keskustelua englanniksi kuin kuunnella äänikirjaa, josta on tärkeää kuulla yksityiskohdat jo ihan toisella tasolla, ja jota kuunnellessa helpommin häkeltyy, mikäli lauseen joka sanasta ei saakaan aivan selvää. Selkeä artikuloija olisi siis minullekin tervetullut äänikirjalukija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sonja, Pekka on tehnyt hyvää työtä Murdoch-tietoutta lisätessään! :)

      Mullakin käy joskus äänikirjan kanssa niin, että takerrun pähkäilemään jotakin sanaa ja unohdan kuunnella, miten juttu jatkuu. Murdochin käyttämä kieli on selkeää, etenkin Margolyesin lukemana, eikä ne muutamat vieraammat sanat aiheuttaneet semmoista jämähdysefektiä.

      Mun pitäis kovasti päästä treenaamaan omaa suullista kielitaitoa. Joskus miehen kanssa käytetään englantia "salakielenä", jos pitää puhua lasten läsnäollessa ns. aikuisten asioista. Jo niissä huomaa, miten tönkköä se oma puhe on ja tututkin sanat ihan hukassa.

      Mutta näiden äänikirjojen myötä kuullunymmärtäminen on kuitenkin pysynyt hyvänä ja siitä täytyy olla iloinen. :)

      PS: Suosittelen myös Stephen Fryn lukemia äänikirjoja. Hänenkin artikulointinsa on äärimmäisen selkeää ja ääni kerta kaikkiaan nautinnollista kuunneltavaa. :)

      Poista