torstai 20. elokuuta 2015

Lassi ja Leevi




Muistatteko vielä hyvin omat teinivuotenne? Sen, miten valtaosa ihmisistä (varsinkin aikuisista) oli jotenkin käsittämättömän ärsyttäviä, tyhmiä, tylsiä ja tiukkapipoisia ja joiden käsitys elämästä oli kummallisen vääristynyt? Ehkä joku teistäkin vietti paljon aikaa omassa huoneessa kuunnellen radiosta nauhoitettua musiikkia c-kasetilta ja kirjoittaen päiväkirjaan tai kavereille.

Minä toki jouduin tekemään paljon hommia pikkusisarusten vahtimisesta metsän istutukseen, toisin kuin kukaan muu teini ikinä missään, mutta silti ehdin raapustaa monta päiväkirjallista syvällisiä ajatuksia (tai listoja kivoista pojista) ja pinotolkulla kirjeitä. Noihin kirjeisiin saatettiin lisätä lehdistä leikattuja kuvia tai sarjakuvia ja Lassista ja Leevistä tuntui silloin löytyvän täsmälleen oikeanlaista huumoria. 

Nyt kun luin nämä kuusi omasta hyllystä löytyvää juhlakirjaa, en oikein tiennyt nauranko enemmän strippien nostattamille muistoille vai itse sarjakuvalle. Niin tai näin, pienen alkukankeuden jälkeen Lassin ja Leevin koheltamiset ja keskustelut tuntuivat aivan yhtä ajankohtaisilta kuin 20 vuotta sitten.


Yksi Lassin parhaista puolista on energisyys. Yllä olevassa kuvassa näkyy, mitä kaikkea Lassi ja Leevi puuhastelevat yhden kesäpäivän aikana. Eivätkä he silti ehtineet tehdä puoliakaan suunnittelemistaan asioista. Luetutin tämän stripin vanhimmalla pojallani, joka on viime aikoina valitellut entistä enemmän tekemisen puutetta. Totta kai kolmen vauhdikkaan pojan äitinä osaan samastua todella hyvin Lassin äitiin, joka ei todellakaan jaksa ilahtua jokaisesta poikansa päähänpistosta, mutta samalla näin rivien väleistä paremmin kuin ennen sen, ettei äiti mikään tiukkis ole. 


Lassi ja Leevi muodostavat hauskan parivaljakon. Vaikka Leevi on peloton ja ylväs tiikeri, jonka on saatava toteuttaa muun muassa metsästysviettiään, on hän useimmiten kuin paraskin kotikissa. Leevi on myös usein mukana Lassin kyseenalaisissakin ajanvietteissä, mutta toisaalta hän on keskusteluissa se järjen ääni.

En jaksa edes muistaa, kuinka monena talvena olen yrittänyt toteuttaa jotakin Lassin monista lumiukkoinstallaatioista. Tietenkään en ole onnistunut, mutta edelleen haaveilen toteuttavani jonkun niistä. Vaikkapa sen keihästettyjen lumiukonpäiden muodostaman kunniakujan tai lumihaita karkuun uivan lumiukon.

Lassin mielikuvituksella pahvilaatikostakin on moneksi. Yhdestä laatikosta voi tehdä aikakoneen tai toisin päin käännettynä muodonmuutoskoneen. Kyljellään siitä syntyy monistin. Pienillä lisäsäädöillä samainen pahvilaatikko voi toimia aivojen suurentajana.



On vaikea arvioida, kuinka hyvin Lassi ja Leevi -sarja on loppujen lopuksi kestänyt aikaa. Ensimmäisen juhlakirjan kohdalla käännös tuntui töksähtelevältä, mutta pian en enää kiinnittänyt siihen huomiota. Kun sarjakuvaa lukee vahvat nostalgialasit silmillään, sitä luultavasti jättää alitajuntaisesti huomaamatta joitakin epäkohtia. Tai sitten kyseessä on harvinaisen laadukas ja moniulotteinen sarjakuva, josta on turha suurempia vikoja hakeakaan.

8 kommenttia:

  1. Kivaa että teit jutun Lassista ja Leevistä. Ne ovat riemastuttavia ! Olen fani :)

    Ihka ekaa kertaa näin stripin ruotsinkielisessä lehdessä. Siitä näkyi että tiikeri oli pojalle elävä mutta aikuiset näkivät sen pehmoleluna. Olin heti myyty. Ihastuin.

    Meillä 8 kirjaa kirjahyllyssä - englanninkielisinä; Calvin and Hobbes. Pitääkin joku päivä tehdä postaus niin saa samalla elää uudelleen noita hassuja hetkiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, Leevi tekeekin tästä sarjasta erityisen hauskan :) Se, että muille Leevi on pelkkä pehmolelu, unohtuu useimmiten lukijaltakin.

      Bloggaa ihmeessä Lassista ja Leevistä! He ansaitsevat kaiken mahdollisen bloginäkyvyyden :)

      Poista
  2. Lassi ja Leevi on minulle aina yhtä tuore ja rakas sarjakuva. :) Kirjahyllyni eräs aarre on netistä tilaamani Calvin & Hobber -boksi, jossa on kolmeen paksuun kirjaan koottu kaikki sarjan stripit sun muut. Pitäisikin joskus esitellä blogissa se. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika, Ooh! Koko tuotanto! Siinä riittääkin luettavaa toviksi.

      Poista
  3. Lassi ja Leevi ovat minullekin erittäin tuttuja nuoruudestani! Luimme niitä parhaan ystäväni kanssa, ja taisimme jotenkin samaistua Lassiin, vaikka emme mitään kapinallisia olletkaan. Minä ainakin muistutin enemmän Susannaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kia, Susanna on kyllä loistava kontrasti Lassin toilailuille! :D

      Poista
  4. Kiva postaus! Luin näitä innoissani todella kauan sitten nuorena. Olen toivonut, että omat lapset tykkäsivät, mutta eivät ole vielä innostuneet, kun olen vaivihkaa tarjonnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjanainen, minäkin yritin tuputtaa näitä pojille nyt, mutta eivät ainakaan vielä innostuneet lukemaan muutamaa strippiä enempää. Mutta luotan siihen, että myöhemmin kyllä osaavat arvostaa :)

      Poista