maanantai 2. maaliskuuta 2015

Siinäpä tärkeimmät & Kuka murhasi rock'n'roll tähden

Juice Leskinen: Siinäpä tärkeimmät
Edellinen osa, E. ch.
Tammi 2003, 203s.

Olen onnistunut lukemaan lyhkäisiä kirjoja ja saanut aikaan bloggausjonon. Siksipä jälleen vuorossa kaksi kirjaa yhdellä klikkauksella.

Luin tammikuussa Antti Heikkisen Juice-elämäkerran, joka herätti liki pakonomaisen tarpeen lukea lisää Juice Leskisestä ja Leskiseltä. Runoja luin heti elämäkerran jälkeen, nyt tartuin muistelmiin ja päiväkirjamerkintöihin.

Siinäpä tärkeimmät, Edellinen osa, E. ch. on erittäin miellyttävälukuinen muistelma(n tapainen). Leskinen muistelee lapsuuttaan ja elämäänsä vuoteen 2003 asti suurin piirtein kronologisessa järjestyksessä. Kerronta on rentoa ja jutustelevaa, sellaista, joka on helppo kuvitella kahvipöydässä puhutuksi. Vaikka monet tässä kerrotuista jutuista olivatkin jo tuttuja Heikkisen kirjasta, oli totta kai hauskaa kuulla niitä uudestaan. ("Kuulla". Teksti todellakin on hyvällä tavalla puhutun oloista.)

Leskisen rakkaus sanoihin ja sanaleikkeihin käy hyvin ilmi pitkin kirjaa. Välillä tajusin nokkeluudet vasta paria riviä myöhemmin, mikä ei edes häirinnyt. Melkeinpä päinvastoin: liian selkeät sanaleikit tuntuvat usein pelkältä kikkailulta.


Juice Leskinen:
Kuka murhasi rock'n'roll tähden
Lehtijussu Oy,
Soundi-kirjat 1978, 122s.
Kuka murhasi rock'n'roll tähden on vuoden 1977 kesä-elokuun päiväkirjamerkinnöistä koottu kirja, jota keventävät lukuisat valokuvat kunkin kuukauden lopussa. Teksteissä kuvaillaan muusikon elämää niin keikoilla kuin kotonakin. Luin tämän Siinäpä tärkeimmät -kirjan jälkeen ja tekstit eroavat kyllä valtavasti toisistaan. Siinä missä viimeksi mainittu on rento ja konstailematon teos, Kuka murhasi rock'n'roll tähden tuntui paikoin hyvinkin teennäiseltä. Onhan se aivan selvää, että 50-vuotta ylittänyt mies kirjoittaa kypsemmin ja itsevarmemmin kuin sama ihminen 28-vuotiaana.

Kuka murhasi… seuraa Leskistä bänditreeneihin, keikoille ympäri Suomen, selvittelemään jossakin viipyviä teostokorvauksia ja verovelkoja. Kotielämääkin kuvataan hempein sanoin, syntyyhän kesäkuussa esikoistytär Johanna, joka luonnollisesti sulattaa vanhempiensa sydämet täysin.

Leskinen tekee teräviä havaintoja muun muassa muista muusikoista, heidän sanomistensa ja tekojensa ajoittaisesta ristiriidasta. Esimerkiksi Hymy-lehden haastattelema Toivo Kärki oli antanut kärkkäitä lausuntoja Leskisen tuotannosta:

"Toivo Kärki mm. väitti Marilyniä silkaksi pornoksi. (Lisäksi hän ei tajunnut, miten 'Jyrki, Jyrki älä tyrki' -kaltainen hokema voi saavuttaa sellaista suosiota. Myöhemmin hän teki kappaleet Alli ethän muiden salli ja Elli oot kuin karamelli.)"

Vaikka kirjallisesti Kuka murhasi rock'n'roll tähden on varsin vaatimaton, on siitä tietenkin selkeästi tunnistettavissa Leskiselle ominainen tyyli ja asenne. Lukeminen oli kenties takkuista, mutta myös hyvin mielenkiintoista. Vähän kuin aikamatkalle olisi päässyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti