Debi Gliori: Lohikäärme ja pingviini
(Dragon Love Penguin, 2013)
Kustannus-Mäkelä 2014, 30s.
Suom. Terhi Leskinen
Olipa kerran lohikäärme, joka löysi jäälautalta yksinäisen munan. Lohikäärme otti munan hoitaakseen ja rakasti syvästi suloista pienokaistaan, vaikka Pirpanaksi nimetty lapsi ei ollutkaan samanlainen kuin muut lohikäärmevauvat. Kun aikuisten lohikäärmeiden täytyi poistua kotivuorelta hoitamaan äärimmäisen tärkeitä asioita, alkoivat muut lohikäärmeet kiusata Pirpanaa. Samassa kotivuori alkoi syöstä tulta, eikä Pirpana voinutkaan nousta lentoon muiden lohikäärmelasten lailla. Pirpana heittäytyi vatsalleen, laski vuorenrinnettä alas ja löysi vuorostaan hylätyn munan.
Tällaisen sadun haluaa joka ilta kuulla Pyry, pieni pingviini, jonka perhe ei olekaan aivan samanlainen kuin kaikkien muiden pingviinien.
Debi Gliorin kuvakirja on suloinen ja viisas. Kuvista välittyy lämpöä ja rakkautta lohikäärmeeltä pingviinille ja päinvastoin. Lohikäärme ja pingviini näyttää lapselle, kuinka toisesta voi (ja kuuluukin) pitää huolta, vaikka oltaisiin erilaisia.
Kuvitus on jollain lailla pehmeää ja todella suloista. Lukeminen meinasi jumittua niille sivuille, joilla Pirpana oli vielä aivan pieni ja pörröinen, koska nuorimmaisen mielestä vauva-Pirpana oli ihastuttavan söpö. Vähän väkisin kääntelin sivuja eteenpäin ja luin tarinaa eteenpäin, vaikka vähän väliä pitikin palata takaisin "söpö!"-sivulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti