keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Kuiskauksia haudan takaa

Charlaine Harris: Kuiskauksia haudan takaa
(Grave Sight, 2005)
Gummerus 2014, 255s.
Suom. Sari Kumpulainen

Takkuisesti edenneen Uinuvien kirjojen labyrintin jälkeen halusin lukea jotakin mahdollisimman helppoa. Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -sarjan perusteella uskalsin olettaa, että myös Harrisin Harper Connelly -sarjan avausosa olisi sujuvaa, helppoa ja viihdyttävää luettavaa. Ja kyllähän se olikin.

Harper Connellylla on erikoinen, salamaniskun tuoma kyky: hän pystyy aistimaan kuolleet ja näiden elämän viimeiset hetket. 24-vuotias nainen työskenteleekin ruumiiden etsijänä. Yhdessä velipuolensa Tolliverin kanssa Harper on matkannut Yhdysvaltoja ristiin rastiin ja onnistunut paikantamaan lukuisia kadonneita, kuolleita ihmisiä. Kaikkia ei tällainen uravalinta miellytä, kuten ei epäilyttävä kykykään.

Tässä sarjan ensimmäisessä osassa Harper on kutsuttu pieneen, uskonnolliseen Sarnen pikkukaupunkiin etsimään jo muutamia kuukausia sitten kadonnutta teinityttöä. Tytön kuolemasta ei olla aivan yksimielisiä vaan jotkut uskovat hänen karanneen, sillä hän ei ollut niitä kilteimpiä tyttöjä. Kaikki kyläläiset eivät ole mielissään Harperin saapumisesta ja pian Harper ja Tolliver joutuvatkin toteamaan olevansa keskellä omituista salaisuuksien vyyhtiä.

Kuiskauksia haudan takaa oli täsmälleen sellainen kirja, kuin kuvittelin ja toivoinkin: helppoa ja viihdyttävää luettavaa. Mysteeri ei ole mitenkään erikoisen omalaatuinen tai vaikeasti ratkaistavissa, mutta se ei haitannut ollenkaan. Harris on saanut ujutettua tarinaan hivenen romantiikantapaistakin, enkä valita siitäkään.

Ei tämä mitään klassikkoainesta ole, mutta viihteenä minulle mieluista. Ehdottomasti luen sarjan muutkin osat.

4 kommenttia:

  1. Pitääköhän minun sittenkin jossain vaiheessa tutustua tähän Harrisin uuteen sarjaan... Alkaa pikkuisen kiinnostella ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villis, kyllä tämä minusta on melkein yhtä viihdyttävä kuin Sookie Stackhouset. Ilman Ericiä homma ei tietenkään voi yltää samoihin sfääreihin, mutta tämmöisenä en-jaksa-keskittyä -lukemistona toimii oikein hyvin.

      Poista
    2. Vasta nyt sain luettua tämän ja äh, ei tyydyttänyt minun viihdenälkääni. Jäi kovin kepeäksi ja yllätyksettömäksi, kivasta ideasta huolimatta. Silti vannomatta paras, voihan olla, että luen jatkoa takkuisesta alusta huolimatta...

      Poista
    3. Villis, kevyttä tämä kyllä todella on ja yllätyksetkin pitkälti ennakoitavissa. Mutta ehkä siksi tämä osui niin hyvin viihdenälkääni? Kokonaisuutena sarjan taso ei kyllä tästä mihinkään nouse, päin vastoin. Toisaalta, harvassa kirjassa on niin kehnoja seksikuvauksia kuin näissä!

      Poista