tiistai 17. syyskuuta 2013

Aion tehdä sinut onnelliseksi

Anne B. Ragde: Aion tehdä sinut onnelliseksi
(jeg skal gjøre deg så lykkelig, 2011)
Tammi 2013, 289s.
Suom. Katriina Huttunen
Arvostelukappale

Olen lukenut Anne B. Ragden kaikki suomennetut romaanit. Berliininpoppelit -trilogiaan ihastuin valtavasti, vaikka se onkin aika synkkä ja Satunnaista seuraa inhosin syvästi. Aion tehdä sinut onnelliseksi olisi siis voinut olla hirveän huono kokemus sekin, mutta minä pidin oikein paljon.

Aion tehdä sinut onnelliseksi kertoo erään trondheimilaisen lähiökerrostalon A-rapun asukkaista. Yksikään rapun rouvista ei käy töissä, vaan heidän päivänsä kuluu kodin askareiden ja mahdollisten lasten hoitamisen parissa. Ragde kuvaa siivoustöitä ja ruoanlaittoa pikkutarkasti ja antaumuksella nimeten lukuisia vanhoja tuttuja tuotemerkkejä. Ensimmäisessä osassa ääneen pääsevät vuorotellen kunkin asunnon rouvat ja/tai lapset, toisessa osassa samoihin perheisiin kurkistetaan ovisilmäkauppiaan näkökulmasta.

Kirjan takakannessa todetaan tämän olevan "värikäs lukuromaani katkeransuloiselta 1960-luvulta, ajalta jolloin koti oli naisen valtakunta - ja vaihtoehdot vähäisiä", eikä kirjan sisältöä osuvammin voisi kiteyttääkään. En tiedä kuinka onnistuneesti Ragde 60-luvun arkea kuvailee, kun en itse ole sitä aikaa elänyt, mutta ainakin minusta kaikki tuntui hyvin aidolta. Kotirouvien ajatukset ovat sekä vieraita että tuttuja, miesten asenne samoin. Joku haluaisi kodin ulkopuolelle töihin, joku toinen ei. Jonkun mies toivoisi vaimonsa hakevan töitä, joku toinen taas nimenomaan haluaa vaimonsa pysyvän kotona.

Näennäisesti Aion tehdä sinut onnelliseksi on tapahtumaköyhä kirja, mutta minä koin kirjan antoisana ja runsaana lukukokemuksena. Ehkä minä pidän arjesta enemmän kuin keskivertonykynainen ja tunsin siksi oloni hyväksi lukiessani pienistä asioista. Paitsi että kyllä tämän kirjan henkilöiden elämiin mahtuu myös suuria asioita, niin toivottuja kuin surullisiakin.

Viihdyttävä kirja, jota suosittelen etenkin niille, jotka eivät pitäneet Satunnaisesta seurasta.

7 kommenttia:

  1. Mukava että pidit. Minähän en pitänyt. =D Minäkin tykkään ihan perusarjesta, mutta ehkäpä se juuri siinä onkin, että itse kaipaan kirjoilta jotain muuta kuin sitä perusarkea.

    VastaaPoista
  2. Enpäs tiennyt, että Ragdelta on ilmestynyt tällainenkin. En ole lukenut Berliininpoppeleista kuin ekan osan ja luulen, että ensin pitää lukea loput osat siitä, mutta miksipä ei tämäkin kiinnostaisi...

    VastaaPoista
  3. Irene, En minäkään varmaan kirjatolkulla jaksaisi lukea arjesta, mutta tästä tykkäsin. Ja ajankuvana teos ei olisi ollut järin uskottava, jos kotirouvat olisivat huidelleet pitkin maita ja mantuja päivät pitkät. :)

    Sonja, voi, Berliininpoppelit on ihana sarja!

    VastaaPoista
  4. Satunnaista seuraa en ole lukneut, mutta pidin paljon Berliininpoppelit-trilogiasta. Tämä voisi olla minun kirjani. Ja sinä voisit pitää kirjasta Kukkia Birgitalle;)

    VastaaPoista
  5. Leena, Luulenpa että tosiaan pitäisit tästä kirjasta. :) Kukkia Birgitalle odottaakin jo tuolla hyllyssä, että ehdin sitä lukemaan.

    VastaaPoista
  6. Ai tämäkin on nyt suomennettu! Minäkin rakastin poppeleita ja inhosin "Satunnaista seuraa", joten pitää varmaan kokeilla tätäkin ja katsoa mitä tykkään.

    VastaaPoista
  7. Reeta, Ragde-kokemuksemme kuulostavat hyvin yhtenäisiltä! Tämän kirjan sijoittaisin Poppeleiden perään, mutta hyvin paljon Satunnaisen seuran edelle. Suosittelen siis. :)

    VastaaPoista