perjantai 18. toukokuuta 2012

Aika suuri hämäys

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys
(A Visit from a Goon Squad, 2010)
Tammi 2012, 410s.
Suom. Heikki Karjalainen

Jennifer Eganin Pulitzer-palkittu Aika suuri hämäys oli yksi niistä kevään kirjoista, joita odotin eniten. Lukemisen aloitin hiukan pelonsekaisissa tunnelmissa, sillä olin siinä käsityksessä, että tämä kirja on jotenkin erikoisen hankala ja vaativa. Ehkäpä ennakko-odotukset onnistuivat asettamaan kirjalle niin suuret outouden paineet, että Aika suuri hämäys tuntuikin varsin perinteiseltä laadukkaalta romaanilta, power point-osuudestaan huolimatta.

Vaikka kirjan kappaleet ovat näennäisesti itsenäisiä ja irrallisia, ajassa pompitaan edestakaisin ja kertoja vaihtuu joka kerta, on kokonaisuus ehjä. Pidin valtavasti siitä, kuinka kertoja ja tapahtumat liittyivät lopulta Bennie Salazariin (levy-yhtiön johtajaan) tai tämän sihteeriin Sashaan. Ja vaikka nimimuistini on kammottavan huono ja minulta kestikin aina aikansa keksiä yhteys ihmisten välillä, se hoksaamisen hetki oli joka kerta piristävä.

Jos minun pitäisi referoida tämän kirjan juoni, olisin kyllä melkoisessa pulassa. Juonta ei oikeastaan ole, tai sitten niitä on monta.

Tykkäsin Aika suuresta hämäyksestä kuulkaa niin paljon, että tekisi mieleni hihkua! *Hihk!*

Egania on luettu jo varsin ahkerasti ja veikkaan, että lisää arvioita on tulossa. Ohjaan teidät tästä Sannan luokse, mistä pääsettekin linkkejä seuraamalla muihin arvioihin.

10 kommenttia:

  1. Minulle tämä oli hieman liian sekava ja ihmisiä oli liian paljon. Jotenkin koko kirja meni minulla "yli hilseen", vaikka olisin mielelläni tästä tykännytkin...,)

    VastaaPoista
  2. Tästä kirjasta tehtyjä bloggauksia lukiessa kyllä uteliaisuus viriää. En taida juuri nyt olla näin monipolvisen kirjan vaatimassa vireessä, mutta pistänpä korvan taakse.

    VastaaPoista
  3. Haa - vai ihastuit sinä tähän. Mie jäin kaipaamaan jotakin, ja romaani tuntui hieman sekavalta. En saanut rakennettua tästä kokonaisuutta, mikä häiritsi. Ehkä pyrin diakronisuuteen, eikä tämä kirja vain sopinut miulle. :)

    VastaaPoista
  4. Sanna, Minä odotin jotakin niin yltiökryptistä, että tämä tuntui tosiaan hämmästyttävän selkeältä :) Mutta ilman ennakkopelkoja olisin luultavasti ollut hilpeästi pihalla koko ajan.

    Elma Ilona, Kannattaa kyllä pitää sekä kirjan että kirjailijan nimet mielessä sopivaa lukuvirettä odotellessa! Minä onnistuin lukemaan tämän harvinaisen otolliseen väliin.

    Noora, Kokonaisuutena tämä tavallaan olikin sekava, kun sitä ehjää juonta en tosiaan onnistunut sieltä hahmottamaan - mikäli sellaista edes on. Mutta sitten taas oli kiva lukea monen hyvin persoonallisen ihmisen tarinat... Toisessa tilanteessa tuskin olisin ihastunut näin kovasti, mutta nyt osui ajoitus nappiin.

    VastaaPoista
  5. Minäkään en ehkä ihastunut, mutta mieleen tämä jäi jännästi lukemisen päätyttyä kummittelemaan ja haastoikin tämä kirja minut jännällä tavalla.

    VastaaPoista
  6. Valkoinen kirahvi, Minusta tuntuu, että nyt kun lukemisesta on muutama päivä, tykkään tästä vieläkin enemmän :) Egan onnistui olemaan hyvin moniääninen uskottavalla tavalla.

    VastaaPoista
  7. Pidin Eganin tyylistä ja kirja tempaisi heti alusta mukaansa.
    Eri henkilöiden kertomuksiin oli helppo mennä mukaan ja hahmot tuntuivat tosilta.
    Diktatuurivaltioon sijoittuva kohtaus imagon kirkastukseen palkatun sievän näyttelijättären kohtalosta toi mieleen South Park -sarjan juonen käänteet :D
    Lopun tulevaisuusnäkymät jäivät mietityttämään - voisiko kirjan visioima markkinointitapa olla totta lähivuosikymmeninä?

    VastaaPoista
  8. Anonyymi, samaa mieltä, henkilöt olivat hyvin realistisia ja onnistuneita. Heh, vaikuttiko South Park mielleyhtymät lukemiseen? :D

    VastaaPoista
  9. Minua tämä ei hihkututtanut, mutta omalla tavallaan tarina(t) ihastutti(vat). Minustakin oli hauskaa huomata kytkökset tyyppien välillä, jouduin tosin palaamaan useampaan kertaan takaisin virkistämään muistiani. Egan on aika mielenkiintoinen kirjailija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villis, Harmi, ettei tämä ollut sinulle onnistunein mahdollinen kirja. :/ Minä en enää muista kuin pieniä pätkiä sieltä täältä ja juuri tuon mainitsemani "hoksaamisen ilon", kun tajusin miten ihmiset liittyivät yhteen.
      Oletkohan jo lukenut Eganin Sydäntornin? Minusta sekin oli hyvä.

      Poista